Ruislinnun laulu korvissani
Julkaisuvuosi: 2012
Ensikosketus: 2012
Helmeilevimmät biisit: Shadow, Through the Grass, Only Heather
Löytyykö levyhyllystä: Kyllä
Levyn huumaavuus
8,3
Wild
Nothingin esikoinen ilmestyi ainakin minun maailmaani täysin tyhjästä ja oli
yksi vuoden 2010 parhaista levyistä. Geminiä seurannut Golden Haze -ep oli
sekin erinomainen, eivätkä Nocturnea edeltäneet Nowhere ja Shadow -singlet (joista
harmittavasti vain jälkimmäinen on mukana uudella kokopitkällä) olleet ainakaan
edeltäviä levytyksiä huonompia. Voisi siis väittää, että odotin Nocturnelta
suuria tekoja.
Ensikuuntelulla
huomioni kiinnittyi siihen, että Nocturnen äänimaailma on paljon Geminiä
hiotumpi, mikä ole pelkästään huono juttu, sillä soundeja on kiillotettu, mutta
ei pilalle paisulteltu, kuten esimerkiksi The Pains of Being Pure at Heartin
loistodebyyttiä seuranneella Belongilla. Vivahteikas äänimaailmaa palkitsee
kuulokekuuntelijan, ja on myönnettävä, että jousitaustat pukevat
Shadow-kohokohtaa.
”Ison rahan
soundit” aiheuttavat minulle myös pieniä ongelmia. Mahdollisesti särön ja roson
vähäisyydestä johtuen Nocturnesta on välillä hankala saada otetta. Noin viikon
kuuntelun jälkeen osa biiseistä tuntuu edelleen etäisiltä. Lisäksi Nocturne jää
helposti taustamusiikiksi, jos keskittyminen herpaantuu. Toki se heikoimmillaankin
erittäin kaunista ja miellyttävää, mutta taustamusiikkia yhtä kaikki.
Jack Tatumin
ääni sopii upeasti raukeisiin unipopbiiseihin ja genreen sopivat myös
höpönlöpön-tason sanoitukset. Biisimateriaali on tasaisen vahvaa, mutta huiput
eivät vielä vaikuta yhtä korkeilta kuin debyytillä, vaikka jo mainitun Shadow’n
lisäksi ainakin kaunis Through the Grass -hituri, nimeän myöten ihanan härskin
kasari Paradise ja erityisesti ilmavasti poppaava Only Heather miellyttävätkin
suuresti.
Tällä
hetkellä Wild Nothingin kakkosalbumi ei vaikuta siltä pikkuklassikolta, jota
minä odotin, vaan vahvalta ”neljän tähden” suoritukselta. Luulen kuitenkin,
että Nocturne vielä kasvaa lisäkuunteluiden myötä. Jos näin tapahtuu, palaan
asiaan, kunhan rupean listaamaan tämän vuoden parhaita levyjä.